Hallituksen keskeisenä finanssipoliittisena tavoitteena on vakauttaa julkinen velkasuhde hallituskauden loppuun mennessä. Tämä on hyvä tavoite, jos talousympäristössä ei tapahdu suuria muutoksia. Hallitusohjelman toimenpiteet eivät kuitenkaan todennäköisesti ole riittävän kattavia hallituksen finanssipoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen.
Vuoden 2024 talousnäkymät ovat viime aikoina heikentyneet. Suomen ensisijainen taloudellinen haaste on hyvin hidas tuottavuuden kasvu. Suomen BKT:n kasvu on jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista.
Hallitusohjelman toimenpiteet vahvistavat julkista taloutta merkittävästi verrattuna siihen, ettei mitään
toimia toteutettaisi, mutta ne eivät riitä hallituksen asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi.
Veronkorotuksia ei pitäisi sulkea pois
Hallitusohjelman mukaan hallitus ei omilla päätöksillään korota kokonaisveroastetta. Tämä kirjaus muodostaa merkittävän riskin julkisen talouden tavoitteiden toteutumiselle. Ilman uusia veropäätöksiä verotulojen osuuden BKT:stä ennustetaan laskevan hallituskauden aikana merkittävästi, esimerkiksi liikenteen sähköistymisen vuoksi. Lisäksi verotulojen ennustetaan nyt laskevan enemmän kuin hallitusohjelmaa laadittaessa arvioitiin.
Joustavampi lähestymistapa verotukseen parantaisi hallituksen keskeisten julkisen talouden tavoitteiden uskottavuutta. Hallituksen olisi vähintäänkin pyrittävä estämään verotulojen lasku alle hallitusohjelman laatimisajankohtana ennakoidun tason.
Sosiaaliturvan leikkaukset kohdistuvat osin samoihin ihmisiin
Hallituksen vakauttamisohjelma perustuu suurelta osin sosiaalietuuksien leikkauksiin. Huolimatta hallituksen ilmoittamasta aikomuksesta suojella heikoimmassa asemassa olevia, joidenkin vähävaraisten ihmisten käytettävissä olevat tulot pienenevät huomattavasti. Suurin ongelma on, että eri sosiaalietuuksien leikkaukset kohdistuvat osin samoihin ihmisiin.
Hallitus on pyrkinyt säästämään etupäässä sosiaaliturvamenoissa ja lähinnä työikäisten etuuksista, vaikka huomattava osa sosiaaliturvamenoista kohdistuu eläkeläisiin. Toisaalta hallituksen aikomus uudistaa eläkejärjestelmää tarjoaa mahdollisuuden saada aikaan säästöjä vaarantamatta heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentuloa. Esimerkiksi työeläkejärjestelmän etuuksia, jotka eivät perustu ansiotuloihin, olisi perusteltua harkita uudelleen.
Työllisyyspolitiikan vaikutukset ovat hyvin epävarmoja
Hallitus pyrkii 80 prosentin työllisyysasteeseen vuoteen 2031 mennessä ja pyrkii lisäämään tehtävien työtuntien määrää. Uudistusten, joilla alennetaan sosiaaliturvan tasoa suhteessa palkkoihin, odotetaan lisäävän työllisyyttä kymmenillä tuhansilla uusilla työllisillä ja parantavan julkista taloutta vuosittain 2 miljardilla eurolla työllisyyden kasvaessa.
Kunnianhimoista työllisyystavoitetta voi olla vaikea saavuttaa. Työllisyys on lisääntynyt huomattavasti viime vuosikymmenen aikana, mikä vaikeuttaa työllisyysasteen nostamista entisestään. Lisäksi hallituksen työllisyysohjelmassa keskitytään taloudellisiin kannustimiin. Muut työllistymisen esteet, kuten riittämätön ammattitaito, terveysongelmat ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat jäävät liian vähälle huomiolle.
Valtiovarainministeriön laatimien työllisyysvaikutusarvioiden lähtökohtina ovat parhaat saatavilla olevat empiiriset tutkimukset. Uudistusten vaikutusten laajuuteen ja ajoitukseen liittyy kuitenkin huomattavaa epävarmuutta, eikä arvioita tulisi pitää varmoina lupauksina tulevista tuloista. Uudistusten vaikutuksia voidaan arvioida luotettavasti vain järjestelmällisillä jälkiarvioinneilla.
Asumiskustannusten nousua torjuttava lisäämällä yksityistä asuntotuotantoa
Korkeiden asumiskustannusten perimmäinen syy on asuntojen riittämätön tarjonta suhteessa kysyntään. Hallituksen keinot lisätä asuntotarjontaa ovat kuitenkin rajalliset, koska kunnat tekevät merkittävät maankäyttöpäätökset. On tärkeää kannustaa kaupunkeja, joissa asuntojen hinnat ovat korkeat, kaavoittamaan maata asuntokäyttöön maankäyttö-, asunto- ja liikennesopimusten (MAL) avulla.
Hallitus on vähentämässä ARA-asuntotuotantoa. Tätä voi pitää perusteltuna sikäli, että ARA- asuntotuotanto syrjäyttää yksityistä asuntotarjontaa eikä lisää asuntojen kokonaistarjontaa. Asumistuki on ARA-asuntoja oikeudenmukaisempi ja läpinäkyvämpi tapa tukea pienituloisia.
Hiilinielujen supistuminen uhkaa lisätä julkisia menoja
Suomella on vaikeuksia täyttää EU:n ilmastolainsäädännön mukaiset sitoumuksensa hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä. Haasteena on erityisesti maankäytön hiilinielutavoite vuosille 2021–2025. Vähentääkseen tarvetta ostaa kompensoivia hiilinieluyksiköitä muilta jäsenvaltioilta hallituksen tulisi luoda kannustimia hiilinielujen ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi. Tämä parantaisi myös Suomen ilmastopolitiikan kustannustehokkuutta. Julkisen talouden näkökulmasta olisi toivottavaa, että nämä kannustimet perustuisivat ainakin osittain siihen, että maanomistajat tai metsäteollisuus joutuvat maksamaan aiheuttamastaan hiilinielujen supistumisesta.
Lisätiedot:
puheenjohtaja Niku Määttänen (niku.maattanen@helsinki.fi, puh. +358 29 412 8721 / +358 41 545 6721)
pääsihteeri Anni Huhtala (anni.huhtala@vatt.fi, puh. +358 29 551 9414)
Economic Policy Council Report 2023, pdf
Yhteenveto suomeksi, pdf