Tuoreen talouspolitiikan arviointineuvoston taustaraportin mukaan Helsingin työssäkäyntialueella palkat ovat selvästi muuta Suomea korkeammat. Helsingissä kerrytetty työkokemus myös nostaa palkkoja muuta maata nopeammin. Taustalla on raportin mukaan suuresta kaupunkikoosta johtuva korkea tuottavuus, joka mahdollistaa korkeammat palkat.
Taustaraportissa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) erikoistutkija Cristina Bratu ja johtava tutkija Teemu Lyytikäinen tarkastelivat työssäkäyntialueiden välisiä palkkaeroja yksityisellä sektorilla Suomessa. Tutkimuksessa hyödynnetään koko väestön kattavaa tilastoaineistoa vuosilta 2005–2019. Tutkimuksen mukaan työssäkäyntialueen työpaikkamäärän kaksinkertaistuessa palkkataso nousee yli kahdella prosentilla.
– Tutkimuksemme tarjoaa aiempaa tarkempaa ja luotettavampaa tietoa kaupunkikoon yhteydestä
palkkoihin ja tuottavuuteen. Tulokset viittaavat siihen, että Suomessakin yritysten ja työntekijöiden
tuottavuus kasvaa kaupunkikoon kasvaessa ja tämä näkyy myös korkeampina palkkoina, toteaa
johtava tutkija Teemu Lyytikäinen VATT:sta.
Helsingissä palkat selvästi korkeammat myös muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna
Tutkimuksessa palkkoja Helsingin työssäkäyntialueella verrataan Tampereen ja Turun työssäkäyntialueisiin, maakuntakeskuksiin sekä pienempiin kaupunkeihin. Tutkimuksen perusteella koulutustasoltaan, työkokemukseltaan ja työnkuvaltaan samankaltaisten yksityisen sektorin työtekijöiden palkat ovat Helsingissä yli seitsemän prosenttia korkeammat kuin pienemmillä työssäkäyntialueilla. Tampereen ja Turun seudun palkkapreemio on paljon pienempi, vain yhden prosentin.
Helsingin alueella työkokemus myös nostaa palkkoja muita alueita nopeammin. Vuosi työkokemusta Helsingistä nostaa palkkaa noin kaksi prosenttia enemmän kuin vuosi työkokemusta muilta työssäkäyntialueilta. Helsingissä ansaittu työkokemus näkyy myös korkeampana palkkana muille alueille siirryttäessä.
– Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu palkkojen riippuvan kaupunkialueen koosta ja
tiheydestä, vaikka alue-erot työntekijöiden ominaisuuksissa huomioitaisiin mahdollisimman
tarkasti. Helsingissä tämä palkkapreemio vastaa suuruudeltaan muissa Pohjoismaissa havaittuja
palkkaeroja pääkaupungin ja muiden alueiden välillä, sanoo erikoistutkija Cristina Bratu.
Korkeampi tuottavuus mahdollistaa suurien kaupunkien korkeamman palkkatason
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että alueiden välillä on Suomessa palkkaeroja. Taloustieteellisen tutkimuskirjallisuuden perusteella työpaikkojen keskittyminen suuriin kaupunkeihin luo kasautumisetuja, jotka parantavat tuottavuutta. Suuremmalla ja tiheämmällä työmarkkina-alueella työntekijöiden on esimerkiksi helpompi löytää osaamistaan mahdollisimman hyvin vastaava työpaikka, mikä parantaa myös alueen yritysten tuottavuutta. Kasautumiseduista johtuvat tuottavuushyödyt mahdollistavat suurien kaupunkien korkeamman palkkatason. Jos suurissa kaupungeissa ei olisi tuottavuushyötyjä, yritysten kannattaisi siirtyä matalampien palkkojen alueille.
– Tulosten perusteella työpaikkojen ja työntekijöiden kasautuminen suurempiin ja tiheämmin asuttuihin kaupunkeihin, voi lisätä kokonaistuottavuutta ja talouskasvua. Työpaikkojen ja väestön sijaintiin vaikuttavilla politiikkatoimilla on todennäköisesti vaikutuksia talouskasvuun, mutta alueellisen tasa-arvon ja hyvinvoinnin näkökulmat voivat olla talouskasvutavoitteen kanssa ristiriidassa, Teemu Lyytikäinen toteaa.
Suurten kaupunkien palkkapreemio on naisille miehiä suurempi
Tutkimuksessa tarkasteltiin alueellisia palkkaeroja erikseen miesten ja naisten osalta sekä koulutustaustan mukaan. Naisten osalta työssäkäyntialueen työpaikkamäärän kaksinkertaistuessa palkat nousevat keskimäärin kolme prosenttia, eli hieman miehiä enemmän. Helsingin palkkapreemio on myös naisille hieman miehiä suurempi: Koulutustasoltaan ja työnkuvaltaan samankaltaisten yksityisellä sektorilla työskentelevien naisten palkat ovat Helsingissä yli yhdeksän prosenttia korkeammat kuin pienemmillä työssäkäyntialueilla.
Luotettavat arviot palkkapreemioista
Tutkimuksessa käytetään koko väestön kattavaa tilastoaineistoa vuosilta 2005–2019. Tutkimuksessa keskitytään alueellisiin palkkaeroihin yksityisellä sektorilla. Työssäkäyntialueiden välisiä palkkaeroja mitattaessa vakioidaan alue-erot työntekijöiden ominaisuuksissa kuten koulutus, työkokemus, ammattiluokitus ja työnantajayrityksen sektori. Lisäksi tarkastellaan alueelta toiselle muuttavien työntekijöiden palkkamuutoksia. Näin voidaan eristää alueen vaikutus palkkaan työntekijän ominaisuuksista luotettavammin kuin alueellisia keskipalkkoja vertaillen.
Tutkimus:
Cristina Bratu ja Teemu Lyytikäinen (2024)
The Urban Wage Premium in Finland. Memorandum 2/2024.
The Finnish Economic Policy Council.
Lisätietoja:
Teemu Lyytikäinen
Johtava tutkija
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT)
Puh: +358 295 519 431
teemu.lyytikainen@vatt.fi
Cristina Bratu (englanniksi)
Erikoistutkija
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT)
Puh: +358 295 519 502
cristina.bratu@vatt.fi