Suomi on ollut asukaslukuun suhteutettuna yksi maailman eniten innovoivia maita. Suomen T&K-panostukset ovat kuitenkin laskeneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tänä aikana innovaatioiden patentointi kokonaisuudessaan ja yllättäen myös ympäristöteknologioiden patentointi on laskenut.
Paras tieto teknologisen kehityksen mahdollisuuksista on yrityksillä itsellään. Siksi on ensi sijassa pidettävä huoli siitä, että tutkimukselle ja kehitykselle otolliset yhteiskunnan rakenteet ja rahoitus ovat kunnossa.
Tiedot käyvät ilmi Talouspolitiikan arviointineuvostolle tehdystä taustaraportista ja siihen perustuvasta policy briefistä. Ne on laatinut Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) erikoistutkija, MMT Kimmo Ollikka. Hänen tutkimusaiheitaan ovat ympäristösääntely sekä energia- ja ilmastopolitiikan ohjauskeinot.
”Yksi mittari vihreiden innovaatioiden määrän tarkastelussa on juuri mitata niitä patenttien määrällä. Ympäristöteknologioiden patentoinnissa Suomi on ollut OECD-maiden kärkipäätä. Samalla kuin Suomessa tutkimukseen ja kehitykseen käytetyt varat ovat laskeneet, myös patentointi on kokonaisuudessaan vähentynyt”, selventää Kimmo Ollikka innovaatioiden ja patenttien välistä yhteyttä.
Vaikka radikaalit innovaatiot ovat usein arvokkaimpia, uudet innovaatiot rakentuvat pitkälti aiemman tiedon päälle. Ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävissä teknologioissa Suomi on ollut historiallisesti vahva innovoija ja patentoinut paljon erityisesti bioenergiaan liittyviä teknologioita, kun esimerkiksi Tanska on puolestaan vahva tuulivoimateknologioissa tai Saksa aurinkovoimassa.
”Puhtaiden energiateknologioiden lisäksi jatkossa on yhä suurempi tarve älykkäille ratkaisuille, joilla voidaan hallita sään mukaan vaihtelevaa tuotantoa ja ohjata kulutusta. Muuttuvilla energiamarkkinoilla riittää epäilemättä tulevaisuudessa rakoja sellaiselle älykkäille teknologiaratkaisuille, joita suomalaiset yritykset ovat valmiina tukkimaan. Paras tieto teknologisen kehityksen mahdollisuuksista on yrityksillä itsellään”, kuvaa Ollikka yritysten suurta merkitystä vihreiden innovaatioiden luomisessa.
Onkin ensi sijassa pidettävä huoli, että tutkimukselle ja kehitykselle otolliset yhteiskunnan rakenteet ja rahoitus ovat kunnossa. Toisaalta teknologisen kehityksen suunnan liiallinen ohjaaminen ei välttämättä tuota parasta mahdollista ratkaisua.
Policy brief: Kimmo Ollikka (2023) Suomen vihreä innovointi ollut laskussa. Policy Brief 1/2023. Talouspolitiikan arviointineuvosto.
Taustaraportti: Kimmo Ollikka (2023) Green innovations. Taustaraportti. Talouspolitiikan arviointineuvosto.
Lisätietoja:
Erikoistutkija Kimmo Ollikka, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, puh. 0295 519 437, s-posti: kimmo.ollikka@vatt.fi