Tehokas työttömyysaste on työmarkkinoiden tehokkuuden mittari, joka kertoo minkälaista työttömyysastetta kansantaloudessa on kustannustehokasta tavoitella. 1990-luvun laman myötä tehokas työttömyysaste kasvoi reilusti sen ollessa nykyään noin 6 prosenttia. Verrattain korkea tehokas työttömyysaste kertoo, etteivät Suomen työmarkkinat ole toipuneet lamasta ennalleen.
Kitkaisilla työmarkkinoilla havaitaan luonnollisesti aina jonkin verran työttömyyttä, kun työntekijät etsivät itselleen työpaikkoja ja työnantajat yrityksiinsä sopivia työntekijöitä. Koska työsuhteita syystä tai toisesta ajan myötä tuhoutuu ja uusien työsuhteiden luominen vaatii vaivaa ja aikaa niin työntekijältä kuin työnantajaltakin, työmarkkinoilla on samanaikaisesti sekä avoimia työpaikkoja että työttömiä työnhakijoita.
Tuoreessa Talouspolitiikan arviointineuvoston policy briefissä tarkastellaan Suomen työmarkkinoiden tehokkuutta 60-luvulta nykypäivään. Policy brief pohjautuu Henri Keräsen ja Niklas Gäddnäsin Talouspolitiikan arviointineuvostolle laatimaan taustaraporttiin, jossa arvioidaan Suomen työmarkkinoiden tehokkuutta tutkimalla avoimien työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden suhdetta eri ajanjaksoilla.
Tehokas työttömyysaste on Suomessa verrattain korkea
Tehokas työttömyysaste tarkoittaa optimaalista tasapainoa työttömyydestä ja avoimista työpaikoista aiheutuvien yhteiskunnallisten kustannusten välillä. Raportin mukaan tehokas työttömyysaste on ollut Suomessa viime vuosina verrattain korkea (noin 6 %). Vuoden 2022 aikana, kun avoimia työpaikkoja oli ennätysmäisen paljon, tehokas työttömyysaste lähestulkoon saavutettiin.
Vuoden 2022 työmarkkinakireys vertautuu 1990-luvun lamaa edeltäneeseen aikaan, jolloin avoimia työpaikkoja oli viimeksi yhtä paljon suhteessa työttömiin työnhakijoihin. Silti havaittu työttömyysaste oli lähes 7 % vuonna 2022, eli noin kaksinkertainen vuoteen 1990 verrattuna.
- Avoimien työpaikkojen suuresta määrästä huolimatta, työmarkkinat eivät missään vaiheessa olleet liian kireät vuonna 2022. Tehokasta työttömyysastetta ei täysin saavutettu ja työmarkkinoiden tehokkuus olisi parantunut, jos avoimia työpaikkoja olisi ollut enemmän ja työttömyyttä vähemmän, eli työmarkkinat olisivat olleet kireämmät, toteaa tutkija Henri Keränen Talouspolitiikan arviointineuvostosta.
Tehokas työttömyysaste noussut ajan saatossa
Policy briefissä kuvataan Suomen työmarkkinoiden kehitystä 60-luvulta nykypäivään. Tarkastelussa hyödynnetään Beveridge-käyrää, joka kuvaa avoimien työpaikkojen ja työttömyyden välistä keskinäistä suhdetta: Työttömyyttä havaitaan vähemmän silloin, kun avoimia työpaikkoja on enemmän.
Kuvio 1 esittää Beveridge-käyrät kolmelle eri ajanjaksolle: 70-luvun lopulta 90-luvun lamaan asti (vihreä käyrä), laman jälkeisistä vuosista 2010-luvulle (keltainen käyrä) ja 2010-luvulta nykypäivään (sininen käyrä).
Suomen Beveridge-käyrien jyrkkyys on pysynyt vakaana, mutta ajan myötä käyrä on siirtynyt ulommas. Mitä enemmän avoimia työpaikkoja tarvitaan saavuttamaan jokin tietty työttömyyden taso, sitä heikommin työmarkkinat toimivat. Työmarkkinoiden tehokkuus on siis heikentynyt.
Suomen työmarkkinat eivät palautuneet lamasta ennalleen
Merkittävin siirtymä työmarkkinoilla tapahtui 1990-luvun alun laman aikaan, kun työttömyys kasvoi vuonna 1994 yli 17 prosenttiin. Sen jälkeen työttömyys ei ole laskenut alle 6 prosentin ja lamasta toipuminen tapahtui kuviossa 1 keltaisella kuvattua Beveridge-käyrää mukaillen edeltänyttä ajanjaksoa korkeammalle tasolle.
Tuoreimmalla eli sinisellä Beveridge-käyrällä arvio tehokkaasta työttömyysasteesta sijaitsee hieman yli 6 prosentissa punaisen pisteen kohdalla, jossa sininen käyrä ja tehokasta työmarkkinakireyttä kuvaava punainen viiva kohtaavat. Jos vihreä vuosien 1978–1990 Beveridge-käyrä pätisi edelleen, olisi tehokas työttömyysaste noin 3 prosenttia eli suunnilleen puolet nykyisestä tasosta.
Kuvio 1. Beveridge-käyrä Suomen aineistolla 1964–2023 (1. vuosineljännes).
Lähde: Gäddnäs ja Keränen (2023). (N1= 1. vuosineljännes, N4 = 4. vuosineljännes)
- Vihreä käyrä: Lamaa edeltävät vuodet, 1978—1990
- Keltainen käyrä: Toipuminen lamasta, 1994—2012
- Sininen käyrä: 2013— nykyhetki
- Punainen viiva: Tehokas työmarkkinakireys (θ*)
Raportti
Niklas Gäddnäs ja Henri Keränen (2023) Beveridgean unemployment gap in Finland.
Lisätietoja:
Henri Keränen, tutkija, Talouspolitiikan arviointineuvosto
henri.keranen@vatt.fi
+358 50 435 8861